Ruovikkohanke

Ruovikkohanke

Livonsaaren kyläyhdistyksen hanke: Mynälahden vesienkunnostuksen esiselvitys päättyy 30.11.2022. Tämän ns. Ruovikkohankkeen jatkokaavailuista tiedotetaan ja keskustellaan Livonsaaren seurantalolla su 30.10.2022 klo 17–20. 

Hankkeen puitteissa on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys tehnyt Vangenrauman alueelle vesiensuojelusuunnitelman, jota esitellään tiedotustilaisuudessa. Lisäksi tilaisuudessa pohditaan ruovikon leikkuuaikataulua ja rahoitusta vuosille 2023 – 2025 sekä kuullaan ruovikkojen hyötykäytön suunnitelmista. Lopuksi pohditaan Livonsaaren kyläyhdistyksen roolia mahdollisissa Mynälahden kuntien yhteisissä vesistönkunnostushankkeissa. 

Tilaisuudessa esiintyvät mm. hankkeen koordinaattori FT Juha Kääriä, Turun AMK, Naantalin kaupungin saaristolautakunnan puheenjohtaja Lasse Valtonen, Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen edustaja, Green Industry Park Oy:n liiketoiminnasta vastaava Timo Suutarla ja Metsähallituksen edustaja Mikael Nordström. 

Tilaisuudessa on varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Tilaisuus on avoin yleisölle. Kahvitarjoilu. 

Tiedustelut: varapuheenjohtaja Anders Blom (0400 523409) hankeaktiivi Virve Myllymäki (044 3382249).


Informaatiotilaisuus Ruovikkohankkeesta 25.9.2022. 
Kyläyhdistys tiedotti ruovikko- ja vesistönkunnostushankkeesta, ruovikkojen korjuun luvitustilanteesta, suunnitelmista Mynälahdella tehtävästä yhteistyöstä sekä ruovikkojen hyötykäytön suunnitelmista. 

”Mynälahden vesienkunnostuksen esiselvitystä” oli tullut kuuntelemaan seurantalolle 25.9.2022 noin kolmekymmentä henkeä. Anders Blom, kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja ja hankkeen ohjausryhmän vetäjä avasi tilaisuuden ja esitteli hankkeen paikalla olevat yhteistyökumppanit. Turun ammattikorkeakoulusta olivat paikalla yliopettaja Juha Kääriä sekä projekti-insinööri Jerome Tornikoski. Kehitysyhtiö Green Industry Park’ia edusti liiketoiminnasta vastaava johtaja Timo Suutarla. 

Blom kertoi, että ohjausryhmällä on kaksi päätehtävää: tehdä Livonsaarelle esisuunnitelma Mynälahdelle painottuvasta vesistönkunnostuksesta, mikä kattaa alueen kuntien yhteistyövalmiuden alustavan kartoituksen, sekä Vangenrauman ja Hepoluodon alueen vesistökunnostuksen pilottihankkeen. Blom kertoi, että Turun Ammattikorkeakoulu on valittu esisuunnittelun toteuttajaksi, koska sillä on vahva kokemus ja osaaminen ja koska sillä on meneillään ruovikkojen leikkuuseen tarvittavien lupien saamiseen liittyvä hanke yhteistyössä Naantalin kaupungin, Paraisten kaupungin ja Ympäristöministeriön kanssa. 

Kaupunginvaltuutettu, saaristolautakunnan puheenjohtaja Lasse Valtonen kertoi puheenvuorossaan Naantalin kaupungin Saaristomerta koskevista strategisista linjauksista ja panostuksista. Naantali on ottanut Saaristomeren suojelun osaksi kuntastrategiaa ja se on yksi Mynälahti-hankkeen yhteistyökumppaneista ja rahoittajista. 

Juha Kääriän mukaan järviruokokasvustojen tulevien vuosien leikkuulla pyritään parantamaan Mynälahden tilaa mm. pysäyttämällä rehevöitymistä ja poistamalla ravinteita. Laajan yhteistyön luominen Mynälahden valuma-alueella on yksi hankkeen keskeinen tavoite. Yhteistyötä haetaan kuntien, viranomaisten ja maataloustuottajien kesken, millä pyritään vaikuttamaan myös ulkoiseen ravinnekuormitukseen. Tähän pyritään maanparannusaineiden (rakennekalkki, kuidut ja kipsi) käyttöönoton edistämisellä. Turun ammattikorkeakoulun omassa hankkeessa - ” Järviruoko hyötykäyttöön – vesiensuojelun uudet teknologiat” – on käynnissä luvitus kasvustojen leikkuuta varten. Karttakuvat Livonsaaren rannoilta herättivät keskustelua ja puheenvuoroissa tule selkeästi esille luvituksen huolellinen läpivienti. Tavoitteena on aloittaa leikkuut ensi talven aikana Livonsaaren itärannalla. 

Kääriän esityksessä tuli esille myös järviruo’on monipuolinen käyttö ja tätä vahvisti myös kehitysyhtiö Green Industry Parkin liiketoiminnasta vastaava johtajan Timo Suutarlan esitys. Hän vertasi järviruokoa raaka-aineena puuhun. Tulevaisuuden järviruo’sta valmistettuja tuotteita voivat olla mm. paperi, tekstiili, kertakäyttöastiat, teollisuuden komponentit. Järviruokoa voidaan käyttää myös kasvualustana korvaamaan turvetta ja tietysti polttamalla energiana. Molempien puheenvuorossa esiteltiin myös olemassa olevaa leikkuukalustoa ja alalla tehtävää kehitystyötä. 

Virve Myllymäki kertoi Vangenraumassa käynnissä olevasta vesistönkunnostussuunnitelman laadinnasta, jonka tekee Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys. Elokuussa tehdystä koeniitosta syntynyt leikkuujäte meni koe-eräksi CH-Bioforcelle. Vangenrauman seutu on valittu pilottikohteeksi mm. kahdesta syystä. Ruovikon leikkuulla edistetään vesien virtausta kapeikossa ja matalla alueella, mikä vaikuttaa koko Mynälahteen. Ja Vangenrauman sillalta kaikki saarelle tulevat ja sieltä lähtevät voivat nähdä sekä Mynälahdelle itään että Hepoluodon pohjoispuolelle (Riilän virtausaukko) niiden ruovikoitumisen kehityksen.

Ruovikoiden mahdollinen taloudellinen hyödyntämisnäkymä aiheutti jonkin verran hämmennystä. Toisaalta ruovikosta pyritään pääsemään eroon, mutta sen taloudellinen hyödyntäminen edellyttäisi mittavia aloja, jotta raaka-ainevirta pysyisi tasaisena. Yleisön osallistuminen oli aktiivista: Yleisimmät kommentit liittyivät luvitukseen ja omien lähialueiden leikkuuaikataulu kiinnosti luonnollisesti. Kaiken kaikkiaan tilaisuudesta jäi vaikutelma, että järviruo’on hyötykäyttö on enää kukonaskeleen päässä.

Juha Kääriän esitys on nähtävissä alapuolella.
  
Lisätietoja ruovikkohankkeesta antavat
Anders Blom, anders.blom@eurofacts.fi
Virve Myllymäki, virvemyllymaki@gmail.com
Matti Nieminen, matti.nieminen45@elisanet.fi
Juha Kääriän esityksen kuvat ruovikkohankkeen informaatiotilaisuudessa 25.9.2022
Timo Suutarlan esityksen kuvat ruovikkohankkeen informaatiotilaisuudessa 25.9.2022
Niittotalkoot 6.8.2022 
 Livonsaaren Vangenraumassa naantalilaisilla oli mahdollisuus nähdä ruovikon leikkuuta, kun Hepoluodon Riihilän ja Vangenrauman välinen virtausaukkoa niitettiin järviruokosta. Niitto-operaation projektijohtaja Virve Myllymäki oli koonnut viitisentoista talkoolaista Hepoluodon ja Riihilän piiristä. Livonsaarelaisille esiteltiin Vehmaan vesistöjen hoito- ja suojeluyhdistyksen korjuulautta ”KaislaYara”, joka oli pientä korvausta vastaan työkoneena Vangenraumassa Kari Puttaan johdolla. Talkooväessä olivat mm. Naantalin saaristolautakunnan puheenjohtaja Lasse Valtonen Velkuanmaasta, Sirpa Micklin, Mari Tättäläinen, Jari Mäki, Tapio Tapiola, Esa Pietilä traktoreineen ja moni muu. Henki oli hyvä. Työn jälki näkyi ja paljon seutukuntaa puhuttanut korjuukaluston välttämättömyys tuli saarelaisille selväksi. Livonsaareen tarvitaan tulevaisuudessa omaa kalustoa. Kari Puttaan niittovene leikkasi ruokoa, jota 3 veneen voimin kerättiin Vangenraumasta rannalle. Korjuuketjussa Pietilän Esan traktorin tukkikouralla nostettiin vedestä kerätty ruokomassa rannalle, jossa se odottaa läjitystä. Kuvia niitosta alapuolella.
Kuvia ja puhujien esitykset Ruovikko-hankkeen esittelytilaisuudessa 6.7.2021
Copyright (c)2020, All Rights Reserved.