Näkötornin alueen kartta

SAMPPAVUOREN HISTORIAA 

Livonsaari on nykyisin merellinen osa Naantalin kaupunkia. Aiemmin saari kuului Askaisten kuntaan. Kuntaliittymien johdosta se kuului jonkun aikaa Maskun kunnan alueeseen, kunnes saaren asukkaiden toivomuksesta liitettiin Naantaliin. 

Saaren keskellä sijaitseva Samppavuori on hallinnollisista muutoksista huolimatta seissyt paikallaan. Noin 9000 vuotta sitten Ancylusjärven aallot peittivät vuoren laen. Aikojen saatossa sen ympärille kehittyi monista erillisistä pienemmistä saarista muodostunut kokonaisuus Livonsaari. Tällä hetkellä jääkauden jälkeinen maan kohoaminen on Livonsaaren seudulla noin 40 senttimetriä sadassa vuodessa. Saaren poikki on oletettavasti korkean veden aikaan soudettu vielä 1930-luvulla. 

Samppavuoren nimen tausta ei ole varmuudella selvillä. Livonsaaren historiaa selvitellyt ja kirjan siitä kirjoittanut Markku Lehto olettaa, että nimi saattaa johtua vuoren lähellä olevasta neljän kylän rajapyykistä. Yhtä lailla se saattaa juontaa huomattavasti aiemmalta ajalta eli pakanuuden aikaisista rituaaleista…. Ajan jumalina palveltiin myös korkeita vuorenhuippuja. 

Samppavuorelle vuonna 2021 rakennettu näkötorni ei ole ensimmäinen. 1930-luvulla siellä oli peruskartoitukseen käytetty ns. kolmiomittaustorni. Se purettiin aikansa palvelleena ja heikkokuntoisena 1940-luvun alussa. Toinen torni, varsinainen näkötorni rakennettiin Livonsaaren kyläyhdistyksen aloitteesta talkoovoimin vuonna 2004. Siitä tulikin oikea turistikohde. Täysin palvelleena se purettiin vuonna 2020. 

Vuorelle perustettiin kesällä 1941, Suomen osalta toiseen maailmansotaan liittyvän ns. jatkosodan alettua valvontatukipiste. Sen tarkoituksena oli seurata ja raportoida vihollisten lentokoneiden liikehdintää, mahdollisia desanttien pudotuksia, metsäpaloja jne. Valvontapisteen varusteisiin kuuluivat: sotilasteltta, kenttäpuhelin, suurtehokiikari, kompassi, suuntimalevy sekä havainnointikirja. Vastuu valvontapisteen toiminnasta oli Lotta Svärd-järjestön Askaisten lottien Livonsaaren osastolla. Valvontapisteessä toimivat parivartiona päivisin klo 8 – 18 Askaisten sotilaspojat ja pikku-lotat sekä lotat klo 18 – 8. Valvontapisteen toiminta lopetettiin marraskuussa 1941, kun oman saaristoalueemme päävalvonta-asema Rymättylän Pakinaisissa oli saanut tehokkaampaa valvontavälineistöä. 

Uusi näkötorni ei ole kuitenkaan ainoa kiinnostuksen kohde Samppavuorella. Siellä on kolme muutakin mielenkiintoista kohdetta. 

Hiidenkirnu on jääkauden muodosatama kattilanomainen syvennys. Sen on arvioitu syntyneen noin 8000 – 7500 vuotta sitten. Se vaurioitui jonkun verran 1920-luvulla kun maanomistaja täytti sen kivillä. Hän pelkäsi lampaiden käyttävän sitä juomapaikkana ja putoavan sinne. Kirnu avattiin uudelleen 1950-luuvulla, jolloin kivet poistettiin ja samalla hävisi myös varsinainen kirnun ”tekijä” eli sorvikivi. 

Kalliokirkko on luonnon muokkaama lohkaremuodostelma. On arveltu sen olevan pakana-aikainen uhripaikka ja piilopaikka asukkaille ryöstöretkien ajalla. Kun käyttää mielikuvitusta, sille löytyy monenlaista käyttöä. Historiasta louhikolle löytyy myös kristillistä kirkollista käyttöä. Vuonna 1925 järjestettiin Askaisten seurakunnan toimesta ulkoilmajumalanpalvelus Samppavuorella. Tapahtuma pidettiin oletetun ”kirkon” luona ja seurakuntalaiset istuivat välittömässä läheisyydessä olevalla tanssikalliolla. Väkeä oli paljon, arviolta 150 – 200 henkilöä. Kirkkoväkeä oli oman saaren lisäksi Velkualta ja Taivassalon lähisaarilta. Jatkoakin oli ajateltu, mutta kirkkoherran vaihduttua Askaisissa, uusi kirkkoherra piti asiaa jossain määrin paluuna pakanuuden kaudelle. Kirkollinen toimitus Samppavuorella jäi toistaiseksi ainutkertaiseksi. 

Tanssikallio kirkon läheisyydessä on jääkausien aikana sileäksi kulunut kallioalue. Kun annetaan mielikuvituksen lentää, näemme miten noidat ja velhot pitävät rituaalejaan tässä kirkon kupeessa. Varmuudella tiedetään, että 1800 luvulla aina 1900-luvun alkupuolella se oli saaren nuorten kokoontumispaikka. Alkuun harrastettiin piirileikkejä ja kansantanhuja. Tanssitaidon kehityksen myötä tanssittiin saaren omien kansanpelimannien säestyksellä. Edellä oleva on faktaa, muistitietoa ja kuvitelmia Samppavuoren historiasta. 

”Paljaalla silmällä näet paljon, kiikarin avulla vielä enemmän” Pauli Saarinen 22.5.2022 

Yllä oleva teksti on yhdistelmä Kärmäläisen saaressa vuonna 1929 syntyneen Pauli Saarisen (93 v.) kotiseutuaiheisista muistiinpanoista. Pauli aloitti työuransa Livonsaaren Osuuskaupassa kauppa-apulaisena ja eteni urallaan Kesko Oyj:n Lounasi-Suomen alueen tiedotuspäälliköksi. Hän on ollut vuosikymmenet ja on yhä aktiivinen Livonsaareen liittyvissä kotiseutuasioissa. 

Tämä teksti valmistui Samppavuoren näkötornin avajaispäivänä 22. toukokuuta 2022, jolloin globaali covid-19-pandemia oli heikentynyt niin, että väkijoukkojen oli mahdollista kokoontua. 

Näkötorniin kiinnitettiin laatta muistoksi jatkosodan aikana suoritetusta ilmavalvonnasta, jota Paulikin sotilaspoikana Samppavuorella teki. 
Copyright (c)2020, All Rights Reserved.